Usein kuulee puhuttavan meditoinnista ja tietoisesta läsnäolosta. Jos ei ole aiheeseen sen suurempaa kosketuspintaa, nuo puheet saattavat joutua suoraan mappi ööhön, eli ei-kiinnostavien aineistojen lootaan mielen syövereissä. Voi tulla mielikuva, että nämä on taas niitä joogaajien hömpötyksiä. ”Pitää istua tuntitolkulla jossain lootusasennossa ja hymistä mantroja. Ei mulla ole sellaiseen aikaa!”
Annatko kuitenkin ihan pienen hetken aikaasi, jos avaan vähän, miten tietoisen läsnäolon käsitteen voisi siirtää arkiseen tekemiseen, ja miksi niin kannattaa tehdä?
Uskon, että olet kokenut läsnäolon hetkiä ja ne ovat ehkä jääneet mieleesi toteamuksina ”Oli niin ihanaa vain keskittyä siihen tekemiseen, ihan kuin olis laittanut aivot narikkaan!” Tai ”Siinä maisemia katsellessa unohtui kaikki muut maailman asiat ja minä vain katselin niitä värejä ja hengitin sitä kaikkea”.
Joku saattaa keskittyä syvästi harrastuksensa parissa, oli se sitten tanssia, vanhojen huonekalujen entisöintiä, auton tuunausta tai neulomista. Asioita, joihin syventyy niin, että mielessä on vain tuo hetki. Tärkeä piirre näissä hetkissä on myös se, ettei ole painetta valmistumisen aikataulusta, vaan todella nautit jokaisen yksityiskohdan tekemisestä. Tunnet ehkä olosi virkistyneeksi ja ihan kuin aivot olisivat suorastaan puhdistuneet kaikesta roskasta, joka siellä tuntuu viihtyvän liikaakin. Sitä on läsnäolo arjessa.
Jos olet huomannut, että sinulla on jokin asia, vaikkapa musiikin kuuntelu, joka toimii läsnäolon tilan saavuttamisessa, niin sitä tekemistä kannattaa lisätä ja ottaa tavaksi.
Vastakohta läsnäololle onkin sitten se kaikki, mikä meidät herkästi valtaa arjessamme: huolet huomisesta, murheet menneisyydestä. Tähän meillä on tarjolla melkoinen ”soittolista” vaikkapa uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.
On vaikea suodattaa sitä kaikkea huolitulvaa, joka uhkaa viedä meidät mukanaan. Se taas vaikuttaa meissä ihan kaikkeen: keho on jatkuvasti ylikierroksilla, mikä vaikuttaa uneen, palautumiseen, ruoansulatukseen, mihin kenelläkin.
Meissä kaikissa on se jokin herkempi kohta, joka ensimmäisenä ilmoittaa, jos koko olemuksemme lähtee mukaan uhkien maalaamaan maailmaan. On hyvä kuunnella näitä merkkejä kehossa ja huomata, milloin on aika tasoittaa mielen laineita.
Myös ihmissuhteissa läsnäolomme voi olla vähäistä. Saatamme vastata perheenjäsenelle puolihuolimattomasti jotain, vaikka emme ole edes oikein kuulleet tai etenkään ymmärtäneet, mitä hän on sanonut.
Läsnäolevan vuorovaikutuksen esteitä ovat usein tietokoneet, mobiililaitteet tai TV, jotka imaisevat huomiomme tehokkaasti kaikkeen epäolennaiseen. Esimerkiksi ruokkimaan lisää huoliamme ja pelkojamme. Siitä tunnetilasta on aika mahdoton asettua toisen asemaan ja kuulla, mitä hän oikeasti puhuu.
Jos oma tunnetilamme on ärtynyt ja huolien valtaama, niin miten luulet, että se vaikuttaa omaan kommunikointiisi? Tähän tietoisen läsnäolon harjoittaminen voi tuoda paljon apua! Ja sitä voi harjoitella ilman lootusasentoa, jos ei ole sellaisesta kiinnostunut. Pienillä muutoksilla huomaat varmasti eron.
Yllä tulikin listattua erilaisia mielekkäitä harrastuksia tai puuhia, joissa olet ehkä jo huomannut saavuttavasi läsnäolon taian. Voit melko vaivattomasti kokeilla, miten homma toimisi jossain arkisessa rutiinissa: imuroinnissa, kattilan tiskauksessa, lenkkipolulla.
Keksi jokin oma rutiinisi, missä kokeilet tätä. Ja kun aloitat, päätä tehdä se tietoisesti. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa todella keskittyä jokaiseen vaiheeseen, ja hidastaa tempoa, jotta ehdit tiedostaa, mitä olet tekemässä. Huomaa jokaisen eri vaiheen tekemä vaikutus. Vaikkapa imuroidessa voit havaita, kuinka lattia näyttääkin erilaiselta ja puhtaammalta sitä mukaa kuin työ etenee.
Huomaa, mitä tunteita tekeminen nostaa pintaan. Onko se iloa edistymisestä ja varsinkin edistymisen näkemisestä? Tai tunne voi joskus olla myös ärtymystä. Anna kaikkien tunteiden tulla kohdatuiksi.
Pyri olemaan kiirehtimättä, jotta suorittamisen pakko ei pääse valtaamaan kokemustasi. Voit myös havaita kehon tuntemukset. Huomaa hengityksen kulku muutaman hengityksen ajan nenän kautta keuhkoihin ja palleaan, ja sieltä takaisin.
Kun lopetat tekemisen, jää vielä hetkeksi kuulostelemaan kehon ja mielen tuntemuksia. Tuntuuko erilaiselta kuin normaalisti? Voisiko asian tehdä jatkossa uudella tavalla? Ehkä unohdit huolet hetkeksi? Sinä itse tiedät parhaiten, mitä arjen toimintoa voisit alkaa tehdä uudella tavalla ja tuoda lisää läsnäoloa arkeesi.
Edellä mainitusta hengittämisestä on ihan välttämätöntä puhua lisää, sillä sen avulla voimme ankkuroida huomiomme läsnä olevaan hetkeen.
Hengitämme noin 22 000 kertaa vuorokaudessa, mutta pidämme tätä elintärkeää toimintoa itsestäänselvyytenä. Voisimme kuitenkin auttaa kehoamme palautumaan ja mieltämme olemaan enemmän tässä hetkessä, kun vain harjoittelisimme.
Onneksi tämä pieni harjoitus on helppo tehdä lähes missä vain:
Hengitä muutaman kerran syvään ja anna sisäänhengityksellä huomiosi kulkea ilmavirran mukana sieraimista keuhkoihin ja sieltä alas palleaan. Huomaa myös uloshengityksen aikana ilman kulku vatsan seudulta keuhkoihin ja sierainten kautta ulos. Aisti, miltä hengitys tuntuu kehossa.
Anna hengityksen palautua hetkeksi omaan rytmiinsä. Seuraavaksi voit kokeilla hiukan pidentää uloshengitystä. Voit esimerkiksi laskea mielessäsi sisäänhengityksellä neljään ja uloshengityksellä kuuteen. Huomaa myös pienen pieni tauko, joka on ennen uutta sisäänhengitystä.
Sisään ja uloshengityksen pituudet voivat olla mitä tahansa, kunhan uloshengitys on aavistuksen pidempi. Näin tulet auttaneeksi parasympaattista hermostoa rauhoittamaan kehoasi. Tämä puolestaan käynnistää kehon palautumismekanismeja. Kokeile aina, kun haluat antaa itsellesi pienen oman hetken. Tuo hetki voi tuoda rauhaa jopa liikenneruuhkassa jonotteluun, ennen haastavaa palaveria tai kun haluat nukahtaa.
Itse teen tämän hengitysharjoituksen kymmenen hengityksen mittaisena joka ilta ennen nukahtamista. Olen kokenut, että pitkät uloshengitykset rentouttavat kehoa. Voikin sanoa, että olen pitkään harjoiteltuani saanut tehtyä rutiinista rituaalin ja muistan ottaa kehoa rauhoittavan hengitysharjoituksen helposti käyttöön aina kun koen sille tarvetta.
Omia läsnäolon taitojaan voi kehittää monella tavalla. Niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin, voit oppia tuntemaan itseäsi ja kehoasi paremmin, kun hengität välillä tietoisesti. Sillä on myös lukuisia muita hyviä vaikutuksia, kokeile mitä ne sinulla ovat!
