Läsnä elämässä -blogi, Yleinen

Ratkaisukeskeinen valmennus: Polku positiiviseen muutokseen

Erilaiset haasteet ja ongelmat ovat osa elämäämme, mutta niiden voittaminen vaatii oikeita työkaluja ja näkökulmia. Ratkaisukeskeinen valmennus on voimaannuttava lähestymistapa, joka keskittyy vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, auttaen yksilöitä saavuttamaan tavoitteensa positiivisen muutoksen kautta.

Mitä on ratkaisukeskeinen valmennus?

Ratkaisukeskeinen valmennus perustuu ajatukseen siitä, että ongelmiin on olemassa ratkaisuja, ja niitä kannattaa etsiä voimavaroista ja vahvuuksista käsin. Tämä valmennusmenetelmä ei kaivaudu syvälle ongelmien juurisyihin, vaan keskittyy ennemmin tulevaisuuteen suuntautuviin ratkaisuihin.

Valmennuksen ydinajatus

Valmennuksen tarkoituksena on auttaa yksilöitä:

  1. Tunnistamaan vahvuutensa: Omaan potentiaaliin keskittyminen auttaa löytämään voimavaroja, jotka voivat toimia ponnahduslautana muutokseen.
  2. Asettamaan realistisia tavoitteita: Tavoitteiden asettaminen antaa suunnan toiminnalle ja auttaa määrittelemään askel askeleelta kohti haluttua muutosta.
  3. Löytämään ratkaisuja: Sen sijaan, että keskitytään ongelmiin, valmennus keskittyy etsimään ratkaisuja ja voimavaroja, jotka voivat auttaa yksilöä saavuttamaan tavoitteensa.

Valmennusprosessi

1. Arviointi: Aluksi kartoitetaan asiakkaan tilannetta. Se voi olla esimerkiksi arjen ajankäytön ongelma, tai epävarmuus tulevaisuuteen vaikuttavien valintojen edessä. Tämä vaihe auttaa valmentajaa ymmärtämään, missä asiakas kaipaa tukea.

2. Tavoitteiden asettaminen: Ongelmista edetään kohti tavoitetilaa. Asiakkaan kanssa määritellään konkreettiset ja realistiset tavoitteet, jotka he haluavat saavuttaa, huomioiden asiakkaan resurssit.

3. Ratkaisujen etsiminen: Yhdessä etsitään keinoja ja ratkaisuja, jotka auttavat asiakasta saavuttamaan asetetut tavoitteet.

4. Toiminnan suunnittelu: Suunnitellaan askel askeleelta, miten asiakas voi toteuttaa suunnitellut muutokset ja integroida ne osaksi arkipäiväänsä.

5. Seuranta ja tuki: Valmennusprosessi ei pääty tavoitteiden asettamiseen, vaan siihen liittyy jatkuva seuranta ja tarvittaessa muutosten tekeminen suunnitelmaan.

Miksi valita ratkaisukeskeinen valmennus?

Ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa positiivisen ja voimaannuttavan lähestymistavan elämän haasteisiin. Sen avulla asiakkaat voivat kehittää itseluottamustaan, voimavarojaan ja löytää kestäviä ratkaisuja tulevaisuuteen.

Valmennus ei vain auta voittamaan ongelmia, vaan rakentamaan vahvempaa ja tyydyttävämpää elämää. Ratkaisukeskeinen valmennus on avain positiiviseen muutokseen. Se kutsuu valmennettavan löytämään voimavaransa ja ohjaa heidät kohti tavoitteitaan vahvuuksien ja mahdollisuuksien valossa.

Voit varata ajan etäyhteydellä tapahtuvaan valmennukseen sähköpostitse: johanna@daimon.fi.

Nähdään pian!

Itsemyötätunto, Läsnä elämässä -blogi

Polkuni itsemyötätuntoon: Antaudu syystalven rauhaan

Vuoden viimeinen puolikas on aika, joka tarjoaa meille mahdollisuuden hidastaa tahtia ja löytää syvemmän yhteyden itseemme. Päivät lyhenevät, ilmat kylmenevät ja luonto ympärillämme muuttaa väriään. Ensin tulee syksyn väriloisto, sitten värit haalistuvat ja valo vähenee.

Tämä kaikki muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on antaa itsellemme aikaa ja tilaa. Itsemyötätunto on avain hyvinvointiin ja syystalvi muistuttaa aloittamaan matkan kohti sitä.

Luonto talviasuisessa kauneudessaan

Talvinen luonto on kuin satumaailma, joka lepää hiljaisena lumipeitteen alla. Kävely metsässä tai järven rannalla antaa mahdollisuuden löytää yhteys luonnon kanssa ja keinon unohtaa hetkeksi arjen kiireet. Tämä aika vuoden kierrossa on oiva hetki muistaa myötätuntoisesti omaa tilannettaan. Voimme pimeässä illassa hiljentyä hetkeksi ja antaa hämäryyden kietoa meidät lempeään huopaansa.

Itsemyötätunto: Rakasta itseäsi kuin ystävääsi

Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä antaa itsellemme samanlaista ystävällisyyttä, lempeyttä ja ymmärrystä kuin mitä antaisimme parhaalle ystävällemme vaikeina hetkinä. Se ei ole itsekkyyttä, vaan päinvastoin, se antaa meille tarvitsemaamme palautumista ja levollisuutta, jonka suomme usein muille. Nyt on hyvä hetki harjoitella myös omien tarpeiden tunnistamista.

Hidasta tahtia

Pimeä vuodenaika sallii tahdin hidastamisen ja hetkeen uppoutumisen. Lyhyemmät päivät ja viileämpi sää houkuttelevat viettämään enemmän aikaa sisätiloissa. Saatat tuskastua, jos olo ei tunnu yhtä tehokkaalta kuin yleensä. Voimme kuitenkin ottaa tämän ajan hyötykäyttöön itsemme kuuntelemiseen ja omasta hyvinvoinnistamme huolehtimiseen.

Lempeää huolenpitoa itselle

Syystalvi suo loistavan tilaisuuden syventää itsehoitorutiinejamme. Voimme nauttia lämpimistä juomista, kuten teestä tai kaakaosta, ja syödä ravitsevia sesongin mukaisia ruokia, jotka tuovat mukanaan syksyn maun. Lisäksi voimme kääriytyä pehmeisiin huopiin, lukea kirjoja tai kuunnella rauhoittavaa musiikkia. Nämä pienet teot voivat auttaa meitä rentoutumaan ja löytämään sisäisen rauhan.

Oma polkuni itsemyötätuntoon

Jokaisella meistä on oma matkamme itsemyötätuntoon. Syksyllä voimme aloittaa tällä polulla tai syventää matkaa. Itse olen päättänyt ottaa lempeämmän asenteen omiin tekemisiini, aiemman tiukan vaativuuden sijaan.

Voimme alkaa kuunnella itseämme paremmin, hyväksyä omat virheemme ja puutteemme, ja oppia antamaan itsellemme anteeksi. On helpottavaa, kun voi itse laskea rimaa. Kuvittelemme, että muut vaativat meiltä ylisuorittamista, mutta onko asia todella niin?

Omien virheiden osoittelun sijaan voit ottaa tavaksi kannustavat sanat itselle. Pyri löytämään niitä sanontoja, jotka antavat sinulle lohtua ja lempeyttä, ilman vaativaa ja soimaavaa sävyä.

Omaa sanavarastoa täydennän seuraavilla sanonnoilla: ”Ei se haittaa, yritän uudelleen.” ”Tämä asia ei muutu murehtimalla, huomenna keksin varmasti jonkin ratkaisun.” ”Ei kaikkea voi itse osata, pyydän apua.” ”Lepään nyt, niin voin huomenna paremmin.” Mitkä ovat sinun lempeät sanasi itsellesi?

Lempeiden lauseiden keksiminen voi olla helpompaa, jos mietit, mitä kaikkein hyväksyvämmin sinuun suhtautuva läheisesi sanoisi, kun tarvitset lohtua. Jos sinulle tulee mieleen hetki, jolloin olet kokenut toisen sanat lohdullisina, käytä näitä sanoja myös itse itsellesi.

Itsemyötätunto ei synny hetkessä, mutta se voi olla voimavaramme, joka auttaa meitä selviytymään vaikeista hetkistä ja nauttimaan elämän kaikista ulottuvuuksista. Katso talvista luontoa ja etsi siitä kaunista myötätuntoa tähän hetkeen.

Tietoinen läsnäolo keskustelu
Läsnä elämässä -blogi

Mitä tietoinen läsnäolo tuo vuorovaikutukseen?

Edellisessä artikkelissa kirjoitin tavoista, joilla arjessa voi huomata tietoisen läsnäolon hetkiä ja lisätä niitä. Tällä kertaa haluan pohtia tarkemmin sitä, miten tietoinen läsnäolo tai sen puute näkyy vuorovaikutuksessamme.

Joidenkin ihmisten kanssa läsnäolo tuntuu syntyvän melkein itsestään. Ilmeet, eleet ja äänensävyt ovat luettavissa, kun olemme keskittyneet toistemme seuraan. Puhe soljuu kuin itsestään ja jälkeenpäinkin kohtaamisen muistelemisesta tulee lämmin olo. Tuolloin koemme tulleemme nähdyiksi ja kuulluiksi. Sanoilla on ollut selkeästi merkitystä keskustelukumppanille.

Olet myös ehkä kokenut joskus ärsyyntymistä ja pettymystä, kun keskustelukumppanisi näyttää tekevän koko ajan jotain muuta ”siinä sivussa”. Hän saattaa todeta, että ”puhu vaan. Kyllä minä kuuntelen”.

Silti välillänne tuntuu olevan kuilu. Haet katseellasi hänen katsettaan, kun hän touhuilee puhelimen tai tietokoneen ääressä. Keskustelu katkeilee ja ennen kuin asia on saatu käsiteltyä, joudutte pohtimaan, mihin jäittekään. Aivan kuin huutelisitte oikeasti jonkin kuilun yli ja osa viestistä jäisi kuulematta ja näkemättä. 

Tähän henkiseen poissaoloon syyllistymme usein kiireisinä, stressaantuneina tai väsyneinä. Erityisen usein olen törmännyt tällaiseen käytökseen työpaikoilla. 

Sen sijaan pihatalkoot, kokkaaminen tai muu yhteinen puuha tuntuu tuovan ihmisiä yhteen ja samaan mukavaan pöhinään. On siis merkitystä, millä tavalla kohtaamme muut ihmiset. 

Kun teemme asioita tietoisen läsnäolon hyrinässä, kutsumme sitä usein flow-tilaksi. Muu maailma tuntuu katoavan ja saamme valtavan paljon aikaan. Kun tekeminen tuntuu merkitykselliseltä, olemme tyytyväisiä. Levollisuuden ja turvallisuuden tunne jää kehoomme pitkäksi aikaa. 

Jo näiden muutamien esimerkkien kautta voimme huomata, miten tärkeää on olla läsnä siinä mitä tekee sen ihmisen kanssa kenen kanssa juuri sillä hetkellä on. Tiedostetuilla hetkillä on meille suurempi merkitys kuin pakon edessä ja kiireessä sohaistuissa tehtävissä, joita ohjaa pelko tekemättä jättämisen seurauksista. 

Parhaiten voit vaikuttaa omaan tekemiseesi. Huolehdi siis siitä, että olet itse läsnä, kun joku haluaa puhua kanssasi. Jos et sillä hetkellä voi keskittyä, voit ehdottaa toista ajankohtaa. Puhelimeenkaan ei tarvitse vastata aina sen soidessa, jos tiedät, ettei sinulla sillä hetkellä ole mahdollisuutta syventyä keskusteluun. Oma harkinta ja asioiden priorisointi on tärkeää sinun itsesi kannalta.

Läsnäoloa on kuunnella toisen lauseet loppuun saakka, katsoa silmiin, reagoida ilmeillä ja eleillä. Voit toistaa vaikka pari sanaa siitä, mitä toinen juuri sanoi, kuten ”tuo mitä kerroit onnistumisestasi, kuulostaa…”, jolloin toinen tietää sinun noteeranneen puheen sisällön.

Jos tunnet tarvetta kehittää läsnäolevaa vuorovaikutusta, tee pieniä muutoksia ja keskity astetta intensiivisemmin. Kännykkä sivuun ja katse kaveriin. Saatat huomata vaikutuksen jo seuraavassa keskustelussa!

Läsnä elämässä -blogi

Tietoinen läsnäolo – mitä se on?

Usein kuulee puhuttavan meditoinnista ja tietoisesta läsnäolosta. Jos ei ole aiheeseen sen suurempaa kosketuspintaa, nuo puheet saattavat joutua suoraan mappi ööhön, eli ei-kiinnostavien aineistojen lootaan mielen syövereissä. Voi tulla mielikuva, että nämä on taas niitä joogaajien hömpötyksiä. ”Pitää istua tuntitolkulla jossain lootusasennossa ja hymistä mantroja. Ei mulla ole sellaiseen aikaa!”

Annatko kuitenkin ihan pienen hetken aikaasi, jos avaan vähän, miten tietoisen läsnäolon käsitteen voisi siirtää arkiseen tekemiseen, ja miksi niin kannattaa tehdä?

Uskon, että olet kokenut läsnäolon hetkiä ja ne ovat ehkä jääneet mieleesi toteamuksina ”Oli niin ihanaa vain keskittyä siihen tekemiseen, ihan kuin olis laittanut aivot narikkaan!” Tai ”Siinä maisemia katsellessa unohtui kaikki muut maailman asiat ja minä vain katselin niitä värejä ja hengitin sitä kaikkea”.

Joku saattaa keskittyä syvästi harrastuksensa parissa, oli se sitten tanssia, vanhojen huonekalujen entisöintiä, auton tuunausta tai neulomista. Asioita, joihin syventyy niin, että mielessä on vain tuo hetki. Tärkeä piirre näissä hetkissä on myös se, ettei ole painetta valmistumisen aikataulusta, vaan todella nautit jokaisen yksityiskohdan tekemisestä. Tunnet ehkä olosi virkistyneeksi ja ihan kuin aivot olisivat suorastaan puhdistuneet kaikesta roskasta, joka siellä tuntuu viihtyvän liikaakin. Sitä on läsnäolo arjessa.

Jos olet huomannut, että sinulla on jokin asia, vaikkapa musiikin kuuntelu, joka toimii läsnäolon tilan saavuttamisessa, niin sitä tekemistä kannattaa lisätä ja ottaa tavaksi.

Vastakohta läsnäololle onkin sitten se kaikki, mikä meidät herkästi valtaa arjessamme: huolet huomisesta, murheet menneisyydestä. Tähän meillä on tarjolla melkoinen ”soittolista” vaikkapa uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

On vaikea suodattaa sitä kaikkea huolitulvaa, joka uhkaa viedä meidät mukanaan. Se taas vaikuttaa meissä ihan kaikkeen: keho on jatkuvasti ylikierroksilla, mikä vaikuttaa uneen, palautumiseen, ruoansulatukseen, mihin kenelläkin.

Meissä kaikissa on se jokin herkempi kohta, joka ensimmäisenä ilmoittaa, jos koko olemuksemme lähtee mukaan uhkien maalaamaan maailmaan. On hyvä kuunnella näitä merkkejä kehossa ja huomata, milloin on aika tasoittaa mielen laineita.

Myös ihmissuhteissa läsnäolomme voi olla vähäistä. Saatamme vastata perheenjäsenelle puolihuolimattomasti jotain, vaikka emme ole edes oikein kuulleet tai etenkään ymmärtäneet, mitä hän on sanonut.

Läsnäolevan vuorovaikutuksen esteitä ovat usein tietokoneet, mobiililaitteet tai TV, jotka imaisevat huomiomme tehokkaasti kaikkeen epäolennaiseen. Esimerkiksi ruokkimaan lisää huoliamme ja pelkojamme. Siitä tunnetilasta on aika mahdoton asettua toisen asemaan ja kuulla, mitä hän oikeasti puhuu.

Jos oma tunnetilamme on ärtynyt ja huolien valtaama, niin miten luulet, että se vaikuttaa omaan kommunikointiisi? Tähän tietoisen läsnäolon harjoittaminen voi tuoda paljon apua! Ja sitä voi harjoitella ilman lootusasentoa, jos ei ole sellaisesta kiinnostunut. Pienillä muutoksilla huomaat varmasti eron.

Yllä tulikin listattua erilaisia mielekkäitä harrastuksia tai puuhia, joissa olet ehkä jo huomannut saavuttavasi läsnäolon taian. Voit melko vaivattomasti kokeilla, miten homma toimisi jossain arkisessa rutiinissa: imuroinnissa, kattilan tiskauksessa, lenkkipolulla.

Keksi jokin oma rutiinisi, missä kokeilet tätä. Ja kun aloitat, päätä tehdä se tietoisesti. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa todella keskittyä jokaiseen vaiheeseen, ja hidastaa tempoa, jotta ehdit tiedostaa, mitä olet tekemässä. Huomaa jokaisen eri vaiheen tekemä vaikutus. Vaikkapa imuroidessa voit havaita, kuinka lattia näyttääkin erilaiselta ja puhtaammalta sitä mukaa kuin työ etenee.

Huomaa, mitä tunteita tekeminen nostaa pintaan. Onko se iloa edistymisestä ja varsinkin edistymisen näkemisestä? Tai tunne voi joskus olla myös ärtymystä. Anna kaikkien tunteiden tulla kohdatuiksi.

Pyri olemaan kiirehtimättä, jotta suorittamisen pakko ei pääse valtaamaan kokemustasi. Voit myös havaita kehon tuntemukset. Huomaa hengityksen kulku muutaman hengityksen ajan nenän kautta keuhkoihin ja palleaan, ja sieltä takaisin.

Kun lopetat tekemisen, jää vielä hetkeksi kuulostelemaan kehon ja mielen tuntemuksia. Tuntuuko erilaiselta kuin normaalisti? Voisiko asian tehdä jatkossa uudella tavalla? Ehkä unohdit huolet hetkeksi? Sinä itse tiedät parhaiten, mitä arjen toimintoa voisit alkaa tehdä uudella tavalla ja tuoda lisää läsnäoloa arkeesi.

Edellä mainitusta hengittämisestä on ihan välttämätöntä puhua lisää, sillä sen avulla voimme ankkuroida huomiomme läsnä olevaan hetkeen.

Hengitämme noin 22 000 kertaa vuorokaudessa, mutta pidämme tätä elintärkeää toimintoa itsestäänselvyytenä. Voisimme kuitenkin auttaa kehoamme palautumaan ja mieltämme olemaan enemmän tässä hetkessä, kun vain harjoittelisimme.

Onneksi tämä pieni harjoitus on helppo tehdä lähes missä vain:

Hengitä muutaman kerran syvään ja anna sisäänhengityksellä huomiosi kulkea ilmavirran mukana sieraimista keuhkoihin ja sieltä alas palleaan. Huomaa myös uloshengityksen aikana ilman kulku vatsan seudulta keuhkoihin ja sierainten kautta ulos. Aisti, miltä hengitys tuntuu kehossa.

Anna hengityksen palautua hetkeksi omaan rytmiinsä. Seuraavaksi voit kokeilla hiukan pidentää uloshengitystä. Voit esimerkiksi laskea mielessäsi sisäänhengityksellä neljään ja uloshengityksellä kuuteen. Huomaa myös pienen pieni tauko, joka on ennen uutta sisäänhengitystä.

Sisään ja uloshengityksen pituudet voivat olla mitä tahansa, kunhan uloshengitys on aavistuksen pidempi. Näin tulet auttaneeksi parasympaattista hermostoa rauhoittamaan kehoasi. Tämä puolestaan käynnistää kehon palautumismekanismeja. Kokeile aina, kun haluat antaa itsellesi pienen oman hetken. Tuo hetki voi tuoda rauhaa jopa liikenneruuhkassa jonotteluun, ennen haastavaa palaveria tai kun haluat nukahtaa.

Itse teen tämän hengitysharjoituksen kymmenen hengityksen mittaisena joka ilta ennen nukahtamista. Olen kokenut, että pitkät uloshengitykset rentouttavat kehoa. Voikin sanoa, että olen pitkään harjoiteltuani saanut tehtyä rutiinista rituaalin ja muistan ottaa kehoa rauhoittavan hengitysharjoituksen helposti käyttöön aina kun koen sille tarvetta.

Omia läsnäolon taitojaan voi kehittää monella tavalla. Niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin, voit oppia tuntemaan itseäsi ja kehoasi paremmin, kun hengität välillä tietoisesti. Sillä on myös lukuisia muita hyviä vaikutuksia, kokeile mitä ne sinulla ovat!